Teollistumisen alkuvaiheessa koneet toimivat joko lihas- tai vesivoimalla. Ihmisten lihaksilla ei voinut pyörittää isoja koneita ja tehtaat olivat siksi pieniä. Vesivoiman ongelmana oli taas se, että tehtaat oli pakko rakentaa lähelle jokia.

Vuonna 1784 James Watt keksi höyrykoneen, joka mullisti tehtaiden toiminnan. Höyrykone toimi hiilestä tai puusta saadun lämpöenergian avulla ja sillä pystyttiin pyörittämään suuria tehtaita. Nyt tehtaat voitiin sijoittaa vapaasti hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja paikkoihin, joissa oli raaka-aineita sekä työvoimaa. Höyrykoneen ansiosta tehtaita rakennettiin lisää ja ne alkoivat tuottaa yhä enemmän tavaraa.

Pian höyrykonetta opittiin hyödyntämään myös liikenteessä. Ensimmäiset höyryjunat otettiin käyttöön 1800-luvun alussa Isossa-Britanniassa. Junien avulla voitiin kuljettaa helposti raaka-aineita ja teollisuustuotteita paikasta toiseen. Ihmisten liikkuminen nopeutui ja helpottui. Höyrykone mullisti myös vesiliikenteen, kun ensimmäiset höyrylaivat otettiin käyttöön. Raaka-aineita ja valmiita tuotteita voitiin nyt kuljettaa entistä pidempiä matkoja. Kansainvälinen kaupankäynti lisääntyi, ja kauppiaat sekä tehtaanomistajat rikastuivat.

1800-luvun lopulla opittiin hyödyntämään myös sähköä. Aluksi sähköä käytettiin katujen ja tehtaiden valaistukseen, mutta pian siitä tuli tärkeä voimanlähde teollisuudelle. Sähkön avulla toimivat myös monet uudet keksinnöt, kuten puhelin.