Nationalismi vaikutti Euroopan valtioihin kahdella tavalla. Se yhdisti tai hajotti niitä.
Suuret monikansalliset valtiot, kuten Venäjä, Itävalta-Unkari ja Osmanien valtakunta uhkasivat hajota. Niiden alueilla asui useita eri kansoja, puhuttiin useita kieliä ja harjoitettiin useita eri uskontoja. Nationalismin vaikutuksesta vähemmistökansat alkoivat vaatia lisää oikeuksia itselleen. Samaan aikaan hallitsevat kansat halusivat muuttaa kaikki alueellaan asuvat kansat samanlaisiksi kuin ne itse olivat. Monikansallisuutta ei enää hyväksytty. Esimerkiksi Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suomalaisilta otettiin monia oikeuksia pois ja Suomea alettiin muuttaa venäläiseksi.
Huonoimmassa asemassa olivat sellaiset vähemmistökansat, jotka asuivat hajallaan monen eri valtion alueella. Esimerkiksi juutalaiset oli tällainen kansa. Nationalismin vaikutuksesta antisemitismi eli juutalaisvastaisuus lisääntyi Euroopassa. Venäjällä ja Itä-Euroopassa järjestettiin useita väkivaltaisia hyökkäyksiä juutalaisia vastaan.
Samaan aikaan nationalismi levisi myös juutalaisten keskuuteen. Juutalaisista nationalisteista käytettiin nimeä sionisti. Sionistit haaveilivat oman valtion perustamisesta juutalaisille. Heitä alkoi muuttaa 1800-luvun lopulla Palestiinaan, joka sijaitsi monikansallisessa Osmanien valtakunnassa. Sionistit halusivat, että heidän alueellaan asuu vain juutalaisia. Se aiheutti riitoja ja väkivaltaisuuksia alueella aikaisemmin asuneiden arabien kanssa.
Nationalismin seurauksena Osmanien valtakunta heikentyi. Arabit, juutalaiset ja kurdit alkoivat nyt haaveilla oman valtion perustamisesta. Eurooppalaiset tukivat nationalismia Lähi-idässä, koska he halusivat heikentää Osmanien valtakuntaa. Esimerkiksi Iso-Britannia lupasi, että arabit saavat oman valtion, jos he vastustavat Osmanien valtakuntaa.
Joitain valtioita nationalismi yhdisti. Nykyisen Italian alue koostui 1800-luvulla useista pienistä valtioista, joissa kuitenkin puhuttiin samaa kieltä. Nationalismin vaikutuksesta Italian valtiot yhdistyivät 1860-luvulla.
Myös Saksan alue koostui useista pienistä valtioista, joissa puhuttiin samaa kieltä. Vuonna 1870 Ranska ja Saksa kävivät sodan toisiaan vastaan. Saksankieliset pikkuvaltiot puolustautuivat yhteisen armeijan avulla ja voittivat sodan. Vuonna 1871 perustettiin yhtenäinen Saksan valtio. Saksasta tuli nyt uusi suurvalta Eurooppaan. Voitettu sota nosti kansallistunnetta saksalaisten keskuudessa. Ranskassa häviö taas aiheutti katkeruutta ja vihaa saksalaisia kohtaan. Ranskalaiset alkoivat ajatella, että saksalaiset ovat aina olleet heidän vihollisiaan.
1800-luvun lopulla nationalismi alkoi muuttua monissa valtioissa fanaattiseksi kansalliskiihkoksi. Kansalliskiihkon mukaan oma kansa on parempi kuin muut kansat. Kansalliskiihkon mukaan oli hyväksyttävää valloittaa uusia alueita ja alistaa vieraat kansat.
Kansalliskiihkon seurauksena Euroopan valtioiden välit kiristyivät. Ne alkoivat kilpailla siitä, kenellä on mahtavin armeija, suurin teollisuus ja eniten siirtomaita. Aluksi Euroopan maiden valloitushalut kohdistuivat Euroopan ulkopuolisiin alueisiin. Myöhemmin nationalismi ja kansalliskiihko johtivat Euroopan kansojen välisiin sotiin.
Eurooppa vuonna 1815.
Eurooppa vuosina 1871 – 1914.