Asemasodan aikana käytiin pieniä taisteluja, mutta rintamalinjat pysyivät paikoillaan. Rintamalla sotilaiden arki oli ankeaa ja miehet joutuivat elämään jatkuvassa kuolemanpelossa. Sodasta johtuvan stressin takia monet sotilaat alkoivat lääkitä itseään alkoholilla tai huumausaineilla.

Myös siviilien arki oli raskasta. Sota-aikana ruokaa ei ollut tarpeeksi ja elintarvikkeita jouduttiin säännöstelemään. Kaupungeissa ihmiset pelkäsivät jatkuvasti pommituksia ja elivät pimennettyjen ikkunoiden takana.

Sodan aikana naiset joutuivat tekemään omien töidensä lisäksi myös perinteisesti miehille kuuluneet työt. Naiset työskentelivät esimerkiksi asetehtaissa ja tekivät maatöitä. Monet naiset kuuluivat lisäksi Lotta Svärd -nimiseen järjestöön. Sen jäsenistä käytettiin nimeä lotta. Lotat tekivät monenlaisia töitä, joilla autettiin Suomen armeijaa. Lotat tekivät esimerkiksi ruokaa sotilaille, hoitivat haavoittuneita ja valvoivat Suomen ilmatilaa. Lotta Svärd -järjestöön kuului sodan aikana yli 200 000 naista.

Sodan aikana monet äidit ajattelivat, että he eivät voi tarjota lapsilleen turvallista elämää Suomessa. Suomesta lähetettiin noin 80 000 lasta Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sotaa pakoon. Heistä käytettiin nimeä sotalapset. Ruotsissa lapset olivat turvassa pommituksilta ja saivat tarpeeksi ruokaa. Toisaalta matka tuntemattomien ihmisten luokse oli monille lapsille pelottava ja traumaattinen kokemus. Osa lapsista kiintyi uusiin vanhempiinsa, eivätkä he palanneet enää koskaan omien vanhempiensa luokse Suomeen.

Suomalaisia sotalapsia lähdössä Ruotsiin 1940-luvun alussa.