Toisen maailmansodan alkuvaiheesta käytetään nimitystä valesota, koska silloin ei ollut suuria taisteluja akselivaltojen ja liittoutuneiden välillä. Syksyllä 1939 ja keväällä 1940 Iso-Britannia ja Ranska rakensivat vahvempaa armeijaa ja odottivat, mitä Saksa tekee seuraavaksi.

Samaan aikaan Neuvostoliitto jatkoi Molotovin-Ribbentropin sopimuksen toteuttamista. Syksyllä 1939 se vaati Suomelta ja Baltian mailta alueita, joille se voisi perustaa sotilastukikohtia. Viro, Latvia ja Liettua suostuivat luovuttamaan alueita. Suomi kieltäytyi luovuttamasta alueita. Sen seurauksena Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvella 1939 – 1940 käydystä sodasta käytetään nimeä talvisota. Talvisodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan paljon alueita, mutta se säilytti itsenäisyytensä. Baltian maat sen sijaan menettivät itsenäisyytensä, ja niistä tuli myöhemmin osa Neuvostoliittoa.

Keväällä 1940 Hitler valloitti Tanskan ja Norjan. Seuraavaksi Hitler hyökkäsi Belgian ja Alankomaiden kautta Ranskaan. Ranska joutui antautumaan kesällä 1940. Nyt koko Länsi-Eurooppa oli Hitlerin hallussa. Iso-Britannia oli ainoa valtio, joka taisteli vielä Saksaa vastaan.

Hitleri halusi valloittaa Ison-Britannian. Hän aloitti suuret ilmapommitukset. Joka päivä saksalaiset lentokoneet nousivat ilmaan ja pommittivat Ison-Britannian kaupunkeja ja tehtaita. Ihmiset piiloutuivat pommitusten ajaksi metrotunneleihin ja kellareihin. Pommituksissa kuoli kymmeniä tuhansia siviilejä. Britit kestivät Saksan hyökkäykset, eikä Hitler onnistunut valloittamaan Isoa-Britanniaa.

Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäykset vuosina 1939 – 1940