Kun Venäjä hyökkäsi Ruotsiin, suomalaiset pelkäsivät, että 1700-luvun sotien tapahtumat toistuvat. Tuolloin venäläiset olivat miehittäneet Suomen ja kohdelleet siviilejä julmasti. Suomen sodan aikana Venäjän armeijalla oli kuitenkin tiukka kuri ja sotilaat käyttäytyivät hyvin.

Sodan jälkeen suomalaiset hyväksyivät Venäjän keisarin uudeksi hallitsijakseen. Suomalaiset olivat tyytyväisiä, kun he saivat pitää vanhat lait ja uskonnon. Tavallisten ihmisten näkökulmasta ei ollut suurta eroa, hallitsiko Suomen aluetta Ruotsin kuningas vai Venäjän keisari. Suurin osa ihmisistä jatkoi elämäänsä samalla tavalla kuin aikaisemminkin.

Ylemmät säädyt eli aatelisto, papit ja porvarit hyötyivät Venäjään liittymisestä. Venäjän keisari antoi aatelisille virkoja Suomen uudessa hallinnossa. Porvarit taas pystyivät myymään tavaroita suurille Venäjän markkinoille. Etenkin Pietariin vietiin paljon suomalaisia tuotteita.

1800-luvulla uudet aatteet, nationalismi, liberalismi ja sosialismi, aiheuttivat Euroopassa monia kapinoita ja väkivaltaisuuksia. Suomessa oli kuitenkin rauhallista. Suomalaiset kunnioittivat Venäjän keisaria ja olivat uskollisia alamaisia. Suomalaisten ja Venäjän keisarin hyvästä suhteesta muistuttaa yhä Helsingin Senaatintorilla sijaitseva keisari Aleksanteri II:n patsas. Sitä ei ole viety pois, vaikka Suomi itsenäistyi ja kävi sen jälkeen kaksi sotaa Venäjää vastaan.

Aleksanteri I matkalla Kainuussa vuonna 1819.