1800-luvun alun sääty-yhteiskunnassa ajateltiin, että sivistys ja koulutus kuuluvat vain ylemmille säädyille, jotka olivat ruotsinkielisiä. Siksi suurin osa suomalaisista ei osannut lukea tai kirjoittaa kunnolla. Voidaan sanoa, että suurin osa suomalaisista oli 1800-luvulla sivistymättömiä. He tiesivät vain vähän oman kylän ulkopuolisista asioista. Heidän vähäiset tietonsa perustuivat yleensä papin opetukseen, Raamattuun ja perimätietoon.

1800-luvun puolivälin jälkeen fennomaanit alkoivat vaatia, että myös köyhien ihmisten pitäisi päästä kouluun. Koulutetut ihmiset olisivat parempia työntekijöitä ja se hyödyttäisi valtiota. Koulun avulla kansalle voitaisiin myös opettaa sivistyneistön haluamia asioita kuten isänmaallisuutta, ahkeruutta ja hyviä käytöstapoja.

Vuonna 1866 Venäjän keisari antoi kansakouluasetuksen. Sen mukaan kaikkiin Suomen kaupunkeihin piti perustaa maksuton koulu. Uusiin kouluihin saivat mennä kaikki lapset: köyhät ja rikkaat, tytöt ja pojat, suomenkieliset ja ruotsinkieliset. Maaseudulla koulujen perustaminen oli vielä vapaaehtoista.

Monet suomalaiset vastustivat koulujen perustamista. He ajattelivat, että koulujen rakentaminen ja opettajan palkkaaminen on liian kallista. Lisäksi ihmiset ajattelivat, että kouluista ei ole mitään hyötyä ruumiillista työtä tekeville työläisille. Monet työläiset ja talonpojat pelkäsivät, että opiskelu tekee lapsista laiskoja ja opettaa heidät käyttäytymään kuten sivistyneistö. Erityisesti tyttöjen kouluttamista vastustettiin, koska naisten tehtävänä oli hoitaa kotia ja synnyttää lapsia.

Vastustuksesta huolimatta koulunkäynti yleistyi ja suomalaisten sivistystaso nousi vähitellen. Köyhät ihmiset alkoivat ymmärtää enemmän maailmasta, ja he tulivat tietoisiksi omista oikeuksistaan. 1800-luvun lopulla oli mahdollista, että köyhän perheen lapsi meni kouluun ja pääsi sitä kautta parempaan ammattiin. Ihmisen asema ei määräytynyt enää pelkästään syntymän kautta, vaan siihen saattoi myös itse vaikuttaa. Muutos oli kuitenkin hidas ja suurin osa lapsista jatkoi elämäänsä kuten ennenkin. Koulu tuli pakolliseksi kaikille suomalaisille lapsille vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain jälkeen.